Lähdin siis uikkarikierrokselle. Suunnittelin ensin ostavani peittävän uimatopin ja housut. Ihan ensimmäinen sovitus tuotti kuitenkin valtavan pettymyksen. Oikeankokoiset kovitetut kupit saivat minut näyttämään Seiska-lehden povipommilta 😫. Vaihoehtoina oli yläosia, joissa oli rintavaon paljaaksi jättävä malli, toppauksin tietysti. Push-up. Oma rintavakoni on kuitenkin parempi piilottaa.
Lannistuin kokemuksesta niin, että monta liikettä kierrettyäni sovitin enää vain yhtä mallia. Vähän parempi, muttei hyvä. Siipi maassa nousin bussiin ja palasi lopen uupuneena kotiin.
Myönnän, että minulla oli hiukan myönteisempi kuva vartalostani kuin mikä näkyi sovituskopin peilistä. Onhan se kuitenkin hyvä olla tietoinen totuudesta. 😭.
Seuraavana päivänä pyöräilin halpamarkettiin ostamaan siemeniä mökin kasvimaata varten. Vilkaisin samalla uikkareita, ja kas! Sieltähän löytyi rintavaon peittävä bikiniyläosa. Eikä ollut puolipallon kokoisia kupinkovikkeitakaan! Teenkin tästä johtopäätöksen, että tavistätien ostopaikka on halpamarket, ja timmimpien naisten paikkoja ovat fiinimmät liikkeet.
No miksi ihmeessä piti saada juuri bikinit? Syy on käytännöllinen. Ne ovat helpot pukea, kun menen mökillä saunasta uimaan. Alastikin uin, mutta joskus naapurustossa on väkeä, enkä kehtaa silloin. Toinen syy on se, että vanhat ja virttyneet ja hyvän malliset biksuni varastettiin uimahallissa. Unohdin ne sinne, ja olivat kelvanneet pitkäkyntiselle. Ehkä varkaallakin oli sama sopivuusongelma kuin minulla! 👙
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti