Mutta nyt, tänä aamuna, vaakani näytti tuon maagisen luvun. Olen itseasettamassani
ihannepainossa, jess!!! Maanantaina on Keventäjien punnituspäivä, ja jännään, onko lukema vielä se sama. Ja jos on, millaiset onnittelut saan. Tänä viikonloppuna en siksi vielä juhli, vaikka mieli tekisi.
Vaatteet päällä olen jopa ihan tyytyväinen olemukseeni. Maha ei pömpötä, eivätkä rinnat ole kohtuuttoman suuret. Pienirintaiset, vaikka vähän ylipainoisetkin, näyttävät sirommilta kuin me povekkaat. Olkaa onnellisia! Mutta näillä rinnoilla mennään. Enää en mene leikkaukseen, kerta riitti.
Nakusillaan näytän kyllä vähän rehevämmältä. Ehkä olen tässä pitkässä projektissa ihan vähän kiinteytynyt, mutta tässä iässä ei ihmeitä tapahdu. Mutta kun ylipainoa oli vain 8-9 kiloa, ei ole kovinkaan paljoa roikkuvaa nahkaa. Ja on siellä nahan alla vähän rasvaakin.
Suunnittelen jatkavani samaan malliin tästä eteenkinpäin. Ponnistelen kovasti, että saan joka aterialla syödyksi sekä raakoja että kypsiä kasviksia. Punaista lihaa syön harvoin, mutta broileria menee. Myös Norjan lohta. Rasvan kanssa saa olla kyllä tiukkana. Onneksi on ruokakermoja, joita voi lurauttaa sienikastikkeeseen.
Parhaat jauhelihapihvit saan, oikeasti! kun laitan seokseen puolet porkkana- tai punajuuriraastetta. Ja kaksi sipulia. Pehmitän niitä ensin mikrossa 2-3 minuttia. Ja olen löytänyt säilykepavut. Ne ovat maukkaita melkein minkä vaan ruuan seassa.
Kyllä mielitekoja joskus on. Mielessä vilahtaa näky tukevasta voileivästä juustolla ja kinkulla. Kermarahkajälkiruoka tuntuu melkein kielellä samettisena. Silti halu olla normaalipainoinen on suurempi kuin hotkaista hetkellinen mässy. Eteenpäin, sanoi mummo lumessa!
Onnea oikein isosti saavutuksesta!! Kuulostaa hienolta. Itse olen varmaan vuoden sahannut ees taas saamatta tulosta. Sairastelu on osin syynä. En saa otetta hommasta. Mikä sinulla oli se asia, joka sai oikeasti aloittamaan ja pysymään hommassa? Sitä vinkkiä kaipaan kovasti.
VastaaPoistaMukavaa jatkoa sinulle ja terkkuja pohjanmaalta. :)