maanantai 30. lokakuuta 2017

Joko nastat ovat alla?

Yllättää se talvi aina, yhtenä yönä sataa ensilumen ja siinä se on. 🌧 Varoitus tuli ehkä päivä, pari ennen. Pyhäinpäivänä on perinteisesti murhakelit (aiemmin, kun se oli kaksoispyhä, liikkeellä oli valtava määrä autoja mummolaan menossa, tai kuka minnekin).

Renkaiden vaihtajat paahtavat nyt pitkää päivää, ja omakotitalojen pihoille on nostettu renkaita ja pultinavaajat kalahtelevat. 

Rakas lukijani, onko sinulla itselläsi nastat alla? Viitisen vuotta siten, juuri eläkkeelle jäätyäni, tulin koiralenkiltä. Oltiin jo lähes portailla. Siinä oli pieni alamäki, ja olisiko koira vähän nykäissyt? Seuraavassa hetkessä makasin tiellä selälläni ihan pökkeröisenä. Ymmärsin, että olin kolauttanut pääni jäiseen tiehen. En muista, miten pääsin koiran kanssa sisään, mutta kun tokenin, makasin sohvalla. Siinä mietin, että jäiköhän eläkeaika lyhyeksi...

Jaa-a. Pääsin säikähdyksellä. Aivotärähdys siitä tuli, päätä särki, mutta kun pariin päivään ei tullut muuta, arvelin että vaara on ohi. Pyysin siippaani vahtimaan, puhunko sekavia. Pieni muistinmenetys kaatumisesta koitui, ja pitkän aikaa välillä huimasi. Olisi ehkä kannattanut käydä lääkärintarkastuksessa. 

Tämänikäisen kaatuminen ei ole pikku juttu. Lonkka voi murtua, tai ranne. Voi tulla aivoverenvuoto. Näin kävi entisen työtoverini puolisolle. Halvaus, ja muutaman vuoden päästä hautajaiset. 

Kun taas olin tolpillani, menin suutarinliikkeeseen hankkimaan liukuesteitä kenkiini. Ostin kahdet eri malliset. Hampaat kirskuen ja otsasuonet pullistellen kiskoin niitä kenkiini. Katsoin parhaaksi pyhittää yhdet kengät kokonaan liukuestekengiksi, sillä päälle ja pois kiskominen oli työ-läs-tä. 😓

Huono puoli niissä oli, että kauppaan tms. meno oli vähän kenkkua nastojen rapistessa. Henkikulta on kuitenkin tärkeämpää. 

Nyt minulla on nastakengät, Ice Bugit. Kyllästyin ähertämään niiden irrallisten laitteiden kanssa. Jos ne ovat liian vaivalloiset, voi jäädä laittamatta. En voi kyllin kehua näitä Bugejani. Ne ovat keveät, mukavat, lämpimät, vedenpitävät. Älynastojen ansiosta niillä voi kävellä luonnollisesti. Kauppaankin voi mennä, mutta kiireellä ei kannata kurvailla:  niissä kun ei ole pitoa kovalla kivilattialla. 

Huono puoli on on tietysti niiden hinta. Mutta talvikengät maksavat paljon joka tapauksessa. Bugit varmaan kestävät pitkään (minulla on ollut vasta yhden talven ja ovat kuin uudet). Ostin siipallenikin sellaiset isänpäivälahjaksi, kun nuuka mies ei itse raaskinut. Ja nyt ne ovat hänestä aivan välttämättömät! 

Nastakengät ovat halpa tapaturmavakuutus. Eikä vakuutus luita ehjäksi tee. Jos säästyy murtuneelta lonkalta tai kädeltä, on kenkäostos pieni uhraus. Mitäpä siitä, jos kuolla kupsahtaa heti, mutta vaivaiseksi en kyllä tahtoisi. Ainakin yritän estää, mikä estettävissä on. (Nastakenkiä on muuten muunkin nimisiä kuin mitä minulla on. )

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti