On kirjoiteltu ihmisistä, jotka keräävät jäteastioista ruoka-aineita ja valmistavat niistä kelpo aterioita. Mutta usein jäteastioihin ei pääse käsiksi. On kirjoiteltu kaupoista, jotka lahjoittavat ruokatarpeita hyväntekeväisyyteen. On kirjoitettu ravintoloista, jotka myyvät ylijääneitä annoksia pikkurahalla.
Uusimpia uutisia on myydä jo alennettuja tuotteita vieläkin halvemmalla kaupan viimeisten aukiolotuntien aikana (S-ketju). Hyvä sille, joka tarttuu tilaisuuteen, ja löytää ruokakassiinsa, mitä löytää.
On helppo päätellä, että ruokahävikki on mittava - on siitä saattanut näkyä lukujakin. Ja näkyy, että hävikkiongelmaan on havahduttu.
Kävellessäni marketin kymmenmetristen hyllyjen ja kylmäkaappien rivistöissä, ihmettelen, kuka nämä kaikki jugurtit ja lihat ostaa. Onko valtava jugurttivalikoima ihan välttämätön? Entä kaikenlaiset maidot ja kermat? Entä kymmenet erilaiset broilervalmisteet? Tarvitseeko Suomeen tuoda passionhedelmiä, khakeja ja ugleja?
Kun kauppa hävittää ylijäämäruoan, miten sitten hävittääkin, ei siitä kukaan kaupalle imaksa. Paitsi sinä ja minä, sillä ei kauppa sitä tappiokseen tee. Kyllä kuluttaja ne maksaa, tavalla tai toisella. Toivon, että MOT-ohjelma murtautuisi kauppojen varastoihin ja paljastaisi meille, miten hävikin hävitys toimii. Entä miksei kulutusta osata ennakoida paremmin?
Kouluissa on pidetty ideariihiä ruokahävikin vähentämiseksi, ja on onnistuttukin. Lautanen tyhjäksi-kasvatus taas kunniaan!
Ehkä sinä, hyvä lukijani, olet sitä sukupolvea, joilla pöydät eivät notkuneet ruokaa. Unohdan tosin aina, että eivät kaikki olleet köyhiä nuoruuteni Suomessa. Minä vain en tuntenut varakkaita ihmisiä. Oletan, että esimerkiksi maataloissa oltiin omavaraisia, ja jos oli varaa, ruokatarpeita saattoi ostaa, vaikkei nykyisenlaisista valikoimista osattu uneksiakaan.
Omistin nuorena rouvana mainion "Niukkasen emännän keittokirjan". Siinä oli reseptejä edullisista raaka-aineista valmistettavaksi. Harmi, että olen hukannut sen. Kaipa sitten alkoi olla paremmin varaa ruokaostoksiin. 😀
Itsliassa on käsite "cucina povera", keittiö jossa ei heitetä mitään hukkaan. Kaikki ainekset hyödynnetään. Mainiossa italialaisesta keittiöstä kertovassa TV-ohjelma kokki Michaela valmistaa toisinaan cucina povera-ruokia, joissa yhdistyy tarkka raaka-aineiden käyttö ja loistava maku. Italiassa on tietenkin kasvis- ja yrttivalikoima vertaansa vailla, mutta yhtä ja toista meilläkin täällä kasvaa. 🥕
Pidän kovasti tarkka keittiö-ajattelusta. Itse en heitä hukkaan mitään syötäväksi kelpaavaa. Bioastiaan päätyvät lähinnä vain juuresten kuoret. Jos jääkaapissa on kaksi punajuurta, mietin miten niistä kehittelisi koko aterian. Ruuantähteet syödään aina pois. Leipä ei pääse homehtumaan eikä kuivumaan. Ostan punalaputettua lihaa tai kalaa, mutta valmistan sen heti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti