keskiviikko 30. elokuuta 2017

Kartanounelmia

Himomarjastajan ja -sienestäjän ohjelmaan mahtuu myös kulttuuria, totta kai! Olin ryhmäretkellä, kohteena Laukon kartano. Kartano on monille tuttu historiansa vuoksi. Kartanon ensimmäinen isäntä oli Klaus Kurki. Tarinan Elinan surmasta on moni kuullut. Ihan varmoja ei kai olla draaman todenmukaisuudesta. (Olen surkimus historiassa, enkä edes yritä kertoa kartanon vaiheista kuin murusen. Liisa Lagerstam on kirjoittanut kirjan Laukon historiasta, ja tietoa löytyy muualtakin.).

Tulipalo on tuhonnut ajan saatossa rakennuksia ja uusia on pystytetty. Nykyisen päärakennuksen rakennutti tamperelainen teollisuuspohatta, Rafael Haarla. Tämänhetkinen omistajasuku on Lagerstamin perhe. Mm. ravihevosia Laukossa kasvattanut (Houston Laukko-hevonen, muistatko?) Juhani Lagerstam on jo kuollut, mutta hänen puolisonsa Leena asuu kartanossa edelleen, kuten myös Liisa-rouva perheineen. 

Joitakin vuosia sitten kartanosta kehitettiin upea matkailukohde. Toimintaa johtaa Lagerstamien tytär Liisa puolisonsa kanssa. Työ on vaatinut jättimäisiä kunnostus- ja muutostoimia. Nyt kartano on kartanokylä, jonka monissa taloissa asutaan, ja toiset ovat näyttelytiloina. 

Kaiken kauneuden lisäksi oli erityisen sykähdyttävää, että nuori kartanonrouva Liisa oli toisena oppaanamme ja toisena oli "vanha" rouva Leena. Voiko tällaista tapahtua monessakaan paikassa? Talo ja historia tuli elävääkin elävämmäksi, kun olimme ikäänkuin Leena-rouvan kodissa vieraana. 

Kartanossa on kesäaikaan näyttelyitä, konsertteja tai jotain muuta. Tasokas ruokaravintola palvelee kävijöitä. Laukko sijaitsee Vesilahden kunnassa Pirkanmaalla. Ryhmämme matkusti Laukkoon vesiteitse Tampereelta Hopealinjalla (aivan upea, romanttinen matkantekotapa). En tiedä, onko sinne säännöllistä reittiliikennettä. Bussimatkojakin sinne kai järjestetään. Syksyllä kartano vastaanottaa enää vain ryhmiä. 

Monta kartanoa olen nähnyt, ja linnojakin. Jostain syystä viehätyin Laukkoon tosi paljon. Tämä oli toinen käyntini, mutta luulen meneväni sinne jälleen ensi kesänä. Kartanon kunnostaminen ja ottaminen nykyiseen käyttöönsä on valtava kulttuuriteko. Kuka vain pääsee tutustumaan todelliseen kartanoon ja kuulemaan siellä eletystä elämästä. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti